Armas Otto Väisänen (1890–1969) musiikkitieteen professori ja kansanmusiikin tutkija

A. O. Väisänen oli suomalaisen ja suomensukuisten kansojen perinnemusiikin kerääjä ja tutkija, jota pidetään alansa klassikkona. Hän tuli opettajansa Armas Launiksen tavoin tunnetuksi kansainvälisesti julkaisemalla keruutyöhönsä perustuvia ainesjulkaisuja. Suuri yleisö taas tunsi hänet suomalaisen kansanmusiikin asiantuntijana ja kareliaanina Yleisradioon toimittamansa Puolituntia kansanmusiikkia -ohjelmasarjan kautta.

Seuraavat Väisäsen äänitenäytteet kattavat Väisäsen keruutyön vaiheita aina 1910-luvulta viimeisiin parlogrammiäänitteisiin saakka. Mukana on aineistoja Inkeristä, saamelaisalueelta, Vienan Karjalasta, Vepsästä ja Viron Setumaalta, sekä näytteitä kansanlaulusta ja soitinmusiikista Suomesta.

Jamani Paavila ja Matri Tikano Vienan Karjalassa vuonna 1915

Vaka vanha Väinämöini, Tuuti tuuti lapsukaisen ja Voi ku viikiet vihamseähyet (itku)(karjalan kielen vienankarjalan murre).​ SKS KRA FON Väisänen Armas Otto 1915:120.

Jamani Paavila 1915. Valokuvaaja A. O. Väisänen. (Museovirasto)

Vepsäläisten luona 1916

Haitarinsoittoa, paimensoittoa. SKS KRA FON Väisänen Armas Otto 37&66:1916.



Soolotanssia Vepsässä 1916.. Valokuvaaja Armas Otto Väisänen. (Kalevalaseura) 

Hilana Taarka ja kuoro Viron Setumaalla vuonna 1921

Soimausruno (seton kieli). SKS KRA FON Väisänen Armas Otto 1921:162.

 

Hilana Taarka antaa kuorolle yhtymismerkin kädellään. Valokuvaaja Armas Otto Väisänen 1912. (Museovirasto)

Matti Haudanmaa Kortesjärveltä . Äänitetty Helsingissä 1935.

Hääpolska, Hämäläinen polska, Lampaan polska, Orpolasten polska, Syrjälän Kaapon polska, Koiviston polska, Laulu-polska, Härmäläinen ryyppöömarssi, Lappajärveläinen ryyppöömarssi, Lapualainen ryyppöömarssi, Ylistaron polska ja Tiilisaaren räätälin polska Kauhavalta.​ SKS KRA FON Väisänen Armas Otto 1935:17. 

Matti Haudanmaa 1932. Valokuvaaja Aarne Pietinen. (Museovirasto)

Matti Koskinen Korpilahdelta. Äänitetty Helsingissä 1944.

Savupirtin poika ja Isä-Matin kiperä polokka. SKS KRA FON Väisänen Armas Otto 1944:60.

Matti Koskinen soittaa kaksoiskanteletta 1945. Valokuvaaja Armas Otto Väisänen. (SKS /Arkisto)

Anna Brita Mattus Inarista. Äänitetty Helsingissä 1946.

Poron joiku ja sotkan livđe-joiku (inarinsaame).​ SKS KRA FON Väisänen, Armas Otto 1946:25.

 

Anna Brita Mattus 1946. Valokuvaaja Armas Otto Väisänen. (SKS/Arkisto)

Teppo Repo Inkeristä. Äänitetty Helsingissä 1952.

Kanteleella mielikuvituksesta, Jäähyväiset joulukuuselle, "Äänireiättömällä" pillillä ja Tere tuttuhun tupahan (inkeroinen eli inkeroiskieli). SKS KRA FON Väisänen Armas Otto 1952:50.

Teppo Repo soittaa pajupillillä 1937. Valokuvaaja Pekka Kyytinen. (SKS/Arkisto)

Teppo Repo soittaa pajupillillä 1937. Valokuvaaja Pekka Kyytinen. (SKS/Arkisto)

Anni Tenisova Vienan Karjalasta. Äänitetty Helsingissä 1953.

Väinämöisen veneen veisto ja Kokko lenti koilta ilmoin (karjalan kielen vienankarjalan murre).  SKS KRA FON Väisänen Armas Otto 1953:112.

Anni Tenisova. Valokuvaaja Erkki Ala-Könni. (SKS/Arkisto)

Seuraava sivu